Suomalais-hollantilainen Yhdistys ry.

Suomalais-hollantilainen yhdistys: Lyhyt historiikki

 

Suomalais-hollantilainen yhdistys sai virallisesti alkunsa 18. päivänä toukokuuta 1948, kun yhdistyksen rekisteröintipyyntö jätettiin oikeusministeriölle. Vuosina 1948–49 puheenjohtajana toimi professori Mauno Rauramo ja varapuheenjohtajana professori Emil Öhmann. Alusta alkaen yhdistyksen tarkoituksena on ollut vahvistaa ja syventää Suomen ja Alankomaiden välisiä kulttuurisuhteita.

Varsinainen toiminta alkoi vuotta myöhemmin, jolloin järjestettiin ensimmäinen vuosikokous helmikuun 25. päivänä. Kokoukseen osallistui 13 henkilöä. Jo samana vuonna hallituksen jäsen Aune Lindström oli työnsä puolesta mukana järjestämässä vanhan alankomaalaisen taiteen näyttelyä Ateneumissa.

Vuonna 1953 yhdistys osoitti yhteistyössä Alankomaiden suurlähetystön ja suurlähettiläs Theo van der Vlugtin kanssa voimansa hyväntekeväisyyden saralla. Suurtulvan koettelemien alankomaalaisten hyväksi kerättiin yli 33 miljoonaa silloista markkaa.

 50-luvulla yhdistyksen toiminnassa vakiinnuttivat paikkansa vuosijuhlat, joissa tuli vuosikymmenen lopulla tavaksi tanssiakin vuokratun gramofonin tahdittamana. Alkuaikoina juhlittiin myös Alankomaiden kuningattaren Julianan syntymäpäivää 29. huhtikuuta.
Yhdistyksen jäsenmäärä kasvoi tasaisesti saavuttaen huippunsa 336 jäsentä vuonna 1955. Jo 60-luvulla jäsenluku laski hieman yli sataan, ja on siitä saakka vaihdellut sadan molemmin puolin. Nykyisin jäseniä on viitisenkymmentä.

 Yhdistyksen kulttuuritarjonta

Yhdistys on kuluneina vuosikymmeninä tarjonnut jäsenilleen ja muille kiinnostuneille mittavan Alankomaihin keskittyvän kulttuuriohjelmiston. Jäsenet ovat yhdistyksen kautta voineet tutustua lukuisiin taidenäyttelyihin.

Näyttelyistä mainittakoon tässä modernin alankomaalaisen taiteen näyttely 1966 sekä suomalaisista yksityiskokoelmista koottu vanhemman alankomaalaisen taiteen näyttely 1974. Yhdistys ja erityisesti sen entinen puheenjohtaja Bengt von Bonsdorff olivat aktiivisesti järjestämässä vuoden 1974 näyttelyä, jota kuningatar Juliana ja prinssi Bernhard seuranaan presidentti Urho Kekkonen kävivät valtiovierailullaan katsomassa. Viimeisin suuri näyttely, jonka aiheena tuolla kertaa oli KALA, järjestettiin vuonna 2004 Amos Anderssonin museossa Kai Kartion johdolla.

Yhdistys on säännöllisesti järjestänyt laajalle yleisölle avoimia elokuvaesityksiä. Esimerkiksi keväällä 1961 ja syksyllä 1965 nähtiin Bio-Biossa ohjaaja Bert Haanstran elokuvia. Yhdistyksen jäsenille on tarjottu mahdollisuus nähdä valkokankaalta niin prinsessa Beatrixin häät kuin muutakin kuninkaallisen perheen, kuuluisien taiteilijoiden ja tavallisten alankomaalaisten elämästä kertovaa ohjelmistoa.

Monet muutkin kulttuurimuodot ovat saaneet osansa yhdistyksen ohjelmassa.
Ainakin 50-luvun lopulla yhdistys järjesti ajan henkeen kuuluen hollannin kielen kursseja, joille osallistui vuosittain kymmenestä kahteenkymmeneen henkeä. Opettajana toimi tuolloin jo tunnettu heraldikko ja ikonimaalari Robert de Caluwé. Huhtikuussa 1962 ja myöhemminkin on Helsingissä vietetty hollantilaista viikkoa.
Musiikin alalla yhdistyksen jäsenet ovat päässeet kuulemaan muun muassa Het Nederlands Kamerorkestin konserttia vuonna 1966, Gaudeamus String Quartetia 1968 sekä Alankomaiden kamarikuoroa 1981.
 

Yhdistyksen muu toiminta

Yhdistyksen järjestämään ohjelmaan ovat alkuajoista lähtien kuuluneet erilaiset esitelmät, joista ovat vastanneet sekä alankomaalaiset asiantuntijat että suomalaiset Alankomaiden tuntijat.

1960-luvulla esitelmiä kuultiin erityisesti alankomaalaisesta taiteesta van Dyckistä Karel Appeliin ja Piet Mondriaanista moderniin hollantilaiseen taiteeseen. 70-luvun vaihtelevamman tarjonnan aiheita olivat meriarkeologia, heraldiikka, Alankomaiden lounaisrannikon tulvien ehkäisemiseen suunnattu Delta-projekti sekä Alankomaat Euroopassa. 80-luvun jälleen taidepainotteisessa ohjelmistossa olivat muun muassa esitelmät Alankomaiden vanhasta ja sodanjälkeisestä taiteesta sekä Rembrandtin Yövartion restaurointityöstä. 90-luvulla esitelmät puolestaan käsittelivät Alankomaiden luontoa ja kansanluonnetta sekä Alankomaiden suurlähetystön toimintaa Suomessa.

Tällä vuosituhannella yleisömenestyksiä ovat olleet kirjallisuuteen, sen kääntämiseen ja käännöksiin keskittyneet tilaisuudet. Kääntämistyöstä ja siihen liittyvistä haasteista ovat kertoneet Mikko Rimmisen Pussikaljaromaanin hollanniksi kääntänyt Lieven Ameel ja televisiotekstien kääntäjä Antero Helasvuo. Titia Schuurmanin hiljattain suomentamasta Joe Speedboat -romaanistaan kävi kertomassa kirjailija Tommy Wieringa.
1997 julkaistiin kirja Alankomaat – pieni suuri maa, jonka kirjoittivat yhdistyksessäkin vaikuttaneet Annvi Gardberg, Laura Kolbe ja Pasi Saukkonen. Syksyllä 2003 järjestettiin kirjan aiheisiin liittyen yhdessä Helsingin yliopiston Renvall-instituutin kanssa laajaa kiinnostusta herättänyt luentosarja. Toinen ajankohtainen, myös yliopiston kanssa yhteistyössä järjestetty kolmen luennon sarja käsitteli huumeita, prostituutiota ja terrorismia.

 Yhdistyksen hallituksen jäsenet ovat vuosien saatossa vastanneet lukuisiin Alankomaita koskeviin tiedusteluihin ja käyneet kertomassa Alankomaista erilaisissa tilaisuuksissa. Yhteistyössä Amos Andersonin museon kanssa yhdistys järjesti taide- ja museomatkan Alankomaihin ja Belgiaan vuonna 1993. Yhdistyksen juhlallisuuksia, samoin kuin vuosikokouksia, on vuosien kuluessa ehditty järjestää monissa paikoissa. Kuuluisin niistä on kaiketi hotelli Torni. 1960–80-luvulla monet tapahtumista järjestettiin Amos Andersonin museossa.

Yhteistyö muiden kanssa

Yhdistys on koko toiminta-aikansa ollut läheisesti tekemisissä Alankomaiden Suomen suurlähetystön kanssa. Yhdistyksen jäsenet ovat saaneet kutsuja suurlähetystön järjestämiin juhlallisuuksiin ja suurlähettiläät ovat olleet mukana useissa yhdistyksen tilaisuuksissa. Yhteistyö Helsingin yliopiston kanssa on ollut tärkeää etenkin 1990-luvulta alkaen. Suomalais-hollantilainen yhdistys on jäsenenä Suomen ystävyysseurojen liitossa. Yhdistys on ajoittain pitänyt yhteyttä Alankomaissa toimivaan Alankomaat-Suomi yhdistykseen ja Suomessa asuvien belgialaisten Finbeliin. Yhdistys on solminut yhteistyösopimuksen Suomessa asuvien alankomaalaisten yhdistyksen, De Nederlandse Vereniging in Finland, kanssa vuonna 1991.
 

Tampereella 9.3.2009,

Reeta Pöyhtäri

Yhdistyksen puheenjohtajat

1948–49 Mauno Rauramo, professori
1950-54 Bruno Kivikoski, professori, suurlähettiläs
1955-56 Paavo Ravila, professori, yliopistonrehtori
1957-59 Eero Hj. Rydman, ylipormestari
1960-65 Bruno Kivikoski
1966-71 Helge von Knorring, suurlähettiläs
1972-91 Ralf von Frenckell, diplomiekonomi, toimitusjohtaja
1992-?? Bengt von Bonsdorff, museonjohtaja, professori
199?-?? Laura Kolbe, professori
X-X Pasi Saukkonen, dosentti, erikoistutkija
2008- Peter Starmans, yliopiston lehtori